Liikenneturvallisuustyötä tehdään yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa jatkuvasti lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä unohtamatta.
Poliisilla on varmasti liikennettä valvovista viranomaisista keskeisin rooli liikenneturvallisuuden ylläpitämisessä. Myös Rajavartiolaitos ja Tulli osallistuvat aktiivisesti liikenteen valvontaan.
Poliisin valvonnan lisäksi liikenneturvallisuuteen vaikuttavat muun muassa
Poliisin liikennevalvonnan painopisteitä ovat
Poliisin tehtävänä on luonnollisesti puuttua myös muuhun liikennesääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen. Poliisi käyttää toimintansa suuntaamisessa hyödykseen valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia onnettomuustilastoja, liikennekäyttäytymisen seurantatietoja ja mahdollisuuksien mukaan myös alueen asukkaiden odotuksia ja toiveita. Lisäksi poliisi tekee omaa valtakunnallista liikenneanalyysia, jonka avulla liikennevalvontaa suunnitellaan.
Poliisin nopeusvalvonnan tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta vähentämällä ylinopeuksia. Poliisi mittaa ajonopeuksia tutkilla, lasermittauslaitteilla, keskinopeusmittareilla ja automaattisilla liikennevalvontalaitteilla. Muissa kuin automaattivalvonnassa havaituissa tapauksissa ylinopeutta ajava kuljettaja pysäytetään yleensä liikenteessä välittömästi. Ylinopeudesta määrätään joko huomautus, liikennevirhemaksu tai sakko.
Paikallispoliisissa liikenneturvallisuustyötä tekevät kaikki virkapukuiset partiot. Paikallispoliisi valvoo liikennettä sekä taajamissa että pääteillä. Paikallispoliisi huolehtii myös EU-säädöksiin perustuvasta erityisosaamista ja -kalustoa vaativasta raskaan liikenteen valvonnasta.
Liikennerikoksista määrättävät sakot pohjautuvat Poliisihallituksen julkaisemaan sakkokäsikirjaan. Sakkolaskurilla voi laskea omien sakkojen suuruuden eräissä liikennerikostapauksissa.
Poliisin tavoitteena on vähentää päihtyneenä ajamista ja saada kiinni mahdollisimman moni päihtyneenä ajavista kuljettajista.
Rikoslain mukaan moottoriajoneuvon kuljettaja syyllistyy rattijuopumukseen, jos hänen verensä alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 promillea tai hänellä on vähintään 0,22 mg alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillea verestä mitattuna tai 0,53 mg litrasta uloshengitysilmaa.
Kuljettaja voi syyllistyä rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen myös käytettyään huumausainetta niin, että hänen veressään on huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta.
Poliisi käyttää tien päällä alkoholin käytön valvonnassa alkometrejä. Jos puhalluskoe osoittaa nollaa, vaikka kuljettaja näyttää olevan päihteiden vaikutuksen alaisena, hänet viedään terveydenhuoltohenkilön tutkittavaksi.
Jos poliisin alkometrillä suorittama puhalluskoe osoittaa, että kuljettajaa on syytä epäillä rattijuopumuksesta, hänet toimitetaan tarkkuusalkometrillä tehtävään rattijuopumustutkintaan.
Jos tarkkuusalkometri kertoo, että litrassa uloshengitysilmaa on vähintään 0,22 mg alkoholia, poliisi antaa kuljettajalle sakon tai toimittaa esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle.
Terveydenhuoltohenkilö voi ottaa rattijuopumuksesta epäillyltä verinäytteen. Verinäyte otetaan, jos kuljettaja on niin humalassa tai fyysisesti vammautunut, ettei hän pysty puhaltamaan tarkkuusalkometriin. Mikäli kuljettajassa on viitteitä huumaavien aineiden käytöstä, otetaan aina verinäyte.
Huumeiden käytön yleistyminen on lisännyt huumaantuneena ajavien kuljettajien määrää. Poliisi pyrkii tunnistamaan mahdollisimmat monet huumaantuneena ajavista kuljettajista ajotapaa tarkkailemalla.
Päihteiden käyttöä epäillessään poliisi pyytää yleensä kuljettajaa puhaltamaan alkometriin. Jos puhalluskoe osoittaa nollaa, vaikka kuljettajan epäillään olevan päihteiden vaikutuksen alaisena, poliisi jatkaa tilanteen selvittelyä.
Poliisilla on käytössään huumausaineiden tunnistamiseen tarkoitettuja tienvarsilaitteita eli niin sanottuja huumepikatestereitä. Kuljettajalta otetaan sylkitesti, jonka perusteella varmennetaan epäily huumaavan aineen käytöstä. Huumausaineiden käyttöä epäillessään poliisi toimittaa kuljettajan terveydenhuoltohenkilön tekemään päihdetutkimukseen, jossa kuljettajasta otetaan myös verinäyte.
Poliisin uusi alkometri Poliisituben videoblogilla
Rattijuopumuksesta Poliisituben videoblogilla
Alkoholi heikentää kuljettajan suoriutumista nopeutta ja tarkkuutta vaativissa tilanteissa. Reaktiot hidastuvat, arviointivirheet lisääntyvät ja arvostelukyky heikkenee. Liikenneonnettomuusriski kasvaa.
Huumaus- ja lääkeaineiden nauttiminen heikentää kuljettajan huomio-, arviointi-, ratkaisu-, koordinaatio- ja toimintakykyä. Kannabis tekee tokkuraiseksi ja heikentää kykyä arvioida etäisyyksiä ja nopeutta. Amfetamiini lisää riskinottoa ja aiheuttaa arvaamatonta käyttäytymistä. Hallusinogeeniset aineet puolestaan aiheuttavat vääriä aistimuksia ja paniikkireaktioita.
Punaisella varoituskolmiolla merkityt lääkeaineet voivat heikentää kuljettajan havainto- ja koordinaatiokykyä, reaktionopeutta ja tasapainoa. Yleisimmin Suomessa käytetään väärin rauhoittavia lääkkeitä ja unilääkkeitä.
Suomalainen päihteiden käyttäjä on yleensä sekakäyttäjä. Useamman huumeen samanaikainen käyttö on yleistä. Usein huumeiden käyttöön liittyy myös rauhoittavien lääkeaineiden ja alkoholin käyttö.
Joka viidenteen liikennekuolemaan liittyy rattijuoppo. Onnettomuuksissa kuolee useimmiten rattijuoppo itse tai hänen matkustajansa. Rattijuopon tyypillinen liikenneonnettomuus on ulosajo. Seuraukset ovat usein vakavia, koska rattijuopot eivät yleensä käytä turvavyötä.
Poliisi puhalluttaa vuosittain yli miljoona kuljettajaa ja saa kiinni lähes 18 500 rattijuoppoa. Vuonna 2019 jopa 37,9 prosentissa rattijuopumustapauksista oli kyse huumausaineiden käytöstä.
Tutkimusten mukaan rattijuoppojen määrä liikennevirrassa on keskimäärin 0,11–0,14 prosenttia.
Rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja tuomitaan sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Törkeästä rattijuopumuksesta rangaistus on vähintään 60 päiväsakkoa mutta enintään kaksi vuotta vankeutta. Mahdolliset vamman- tai kuolemantuottamukset otetaan huomioon rangaistusta määrättäessä.
Rattijuopumukseen syyllistynyt määrätään lisäksi aina ajokieltoon. Ajokielto voi olla enintään viiden vuoden pituinen.
Autonsa juopuneelle luovuttanut voidaan tuomita sakkoihin tai enintään yhdeksi vuodeksi vankeuteen. Rattijuoppo voi myös menettää oikeudet liikenne- ja autovakuutuskorvauksiin. Hän maksaa itse kaikki tutkimus- ja oikeudenkäyntikulut ja on korvausvelvollinen vakuutusyhtiölle sen maksamista korvauksista.
Tutkinnanjohtaja voi harkita ajoneuvon takavarikoimista, jos henkilö syyllistyy toistuvasti rattijuopumukseen. Silloin kun ajoneuvon omistaa joku muu kuin rattijuopumuksesta epäilty, kuljettajalta voidaan vaatia ajoneuvon arvoon perustuva rahallinen korvaus.
Ajokiellosta poliisin verkkosivuilla
Alkolukosta poliisin verkkosivuilla
Ajoterveyden valvonnasta poliisin verkkosivuilla
Turvalaitteiden käyttöä valvotaan muun liikennevalvonnan yhteydessä. Mahdollisimman moneen laiminlyöntiin puututaan liikennevirhemaksulla tai huomautuksella. Tavoitteena on lisätä turvavöiden ja muiden turvalaitteiden käyttöä.
Joka vuosi säästyisi kymmeniä ihmishenkiä ja monilta vakavilta loukkaantumisilta vältyttäisiin, jos turvalaitteita käytettäisiin asianmukaisesti.
Vuonna 2018 liikenneonnettomuuksissa kuolleista 29 olisi voinut jäädä henkiin turvalaitteita käyttämällä. Turvavyön käyttö olisi voinut säästää 23 ihmishenkeä ja kypärän käyttäminen olisi saattanut pelastaa kuuden pyöräilijän hengen.
Tieliikennelaissa säädetään turvavöiden ja muiden turvalaitteiden käytöstä muun muassa seuraavasti:
Turvavyöstä ja istuinpaikan turvalaitteista Tieliikennelaissa Finlexissä
Poliisi valvoo vesiliikennettä sisävesillä ja merialueilla satamien tuntumassa. Poliisin vesiliikennevalvonnan tavoitteena on edistää hyvää veneilytapaa, vähentää juopuneena veneilyä ja edistää turvavarusteiden käyttöä.
Venepoliisit valvovat myös luonnon- ja ympäristönsuojelua, kalastusta ja metsästystä sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta vesialueilla ja saaristossa. Merialueiden vesiliikennettä valvovat Rajavartiolaitoksen merivartiostot.
Vesilläkin on omat liikennesääntönsä ja nopeusrajoituksensa. Viisas veneilijä hiljentää vauhdin sopivaksi ilman rajoituskylttiäkin, jos se on pienemmän veneen turvallisuuden takia tärkeää. Laitureissa ja rannoilla olevat veneet kannattaa myös ottaa huomioon.
Rikoslain mukaan alusta ohjaava henkilö syyllistyy vesiliikennejuopumukseen, jos
Vesiliikennejuopumukseen voi syyllistyä myös käytettyään muuta huumaavaa ainetta kuin alkoholia niin, että kyky tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut ja olosuhteet ovat sellaiset, että venettä ohjaava henkilö aiheuttaa vaaraa toisten turvallisuudelle. Soutuveneellä tai purjejollalla liikkuvaa ei voida tuomita vesiliikennejuopumuksesta.
Poliisi käyttää vesiliikenteen valvonnassa alkometrejä. Mikäli alkometrillä suoritettu puhalluskoe osoittaa, että henkilöä on syytä epäillä vesiliikennejuopumuksesta, hänet voidaan viedä lähimmälle poliisilaitokselle tarkkuusalkometrillä tehtävään jatkotutkimukseen tai verikokeeseen.
Alkoholi on mukana noin puolessa kaikista hukkumistapauksista. Veneestä hukkuneista noin 80 % on ollut päihtyneenä. Tyypillinen hukkuja putoaa veneestä, joutuu veden varaan veneen kaatuessa tai arvioi uintimatkan väärin. Suurin osa hukkuneista on keski-ikäisiä miehiä.
Hukkumisonnettomuus on aina monen tekijän summa. Humala lisää tapaturman todennäköisyyttä. Jo lievä humalatila heikentää arviointikykyä, reaktionopeutta ja liikkeiden hallintaa. Parin oluen jälkeen onnettomuusriski on kaksinkertainen ja viiden tai kuuden oluen jälkeen se on kasvanut jo kymmenkertaiseksi. Riski moninkertaistuu, jos lääkkeet ovat mukana kuvassa.
Vesillä liikkujan tärkeimmät varusteet ovat terve järki ja varovaisuus, mutta ne eivät yksin riitä. Veneen on oltava merikelpoinen, ja lisäksi tarvitaan kunnollinen varustus.
Pakollinen varustus kaikissa moottoriveneissä ja yli 5 metrin mittaisissa purjeveneissä:
Käsisammuttimen on oltava EN 3 -standardin mukainen ja teholuokaltaan vähintään 8A 68B ja se on tarkastettava vuoden välein. Laki ei edellytä pelastusliivien pitämistä päällä, mutta hätätilanteessa ne pelastavat vain päälle puettuna.
Ankkurista ja airoista tai melasta on hyötyä, jos veneeseen tulee moottorivika. Tyhjennysväline on tärkeä vuodon varalta. Myös ajan tasalla oleva merikartta on tärkeä turvavaruste. Se ei ole pakollinen, mutta puoltaa paikkaansa kivikkoisilla vesillämme.
Poliisituben videoblogissa Vinkkari-video veneen varusteista
Traficomin verkkosivuilla tietoa veneilijälle
Meripelastusseuran verkkosivut
Valvonnalla poliisi pyrkii parantamaan liikenneturvallisuutta sekä torjumaan harmaata taloutta ja kuljetusrikollisuutta.
Raskaan liikenteen valvonta painottuu liikenneturvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin:
Liikenneturvallisuuden parantamisen lisäksi valvonnalla pyritään muun muassa
Myös EU-direktiivit velvoittavat jäsenmaita kohdentamaan raskaan liikenteen valvontaa tiettyihin valvontamuotoihin. Näitä ovat ajo- ja lepoaikatarkastukset, tekniset tienvarsitarkastukset ja vaarallisten aineiden kuljetusten tarkastukset.
Poliisi on jo pitkään toiminut eri sidosryhmien kanssa myös ennalta estävästi raskaan liikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Toimintamuotoja ovat olleet koulutus, tiedottaminen, kuljetusturvallisuuden lisääminen ja lainsäädännön yhteinen kehittäminen. Yhteisenä tavoitteena on, että kuljetuksia tehdään ja valvotaan ammattitaidolla ja toiminta on laadukasta.
Ilmoita liikennevalvontapyynnöt ja -vihjeet paikallispoliisille palautelomakkeen kautta. Huomioi, että palaute ei ole rikosilmoitus.
Yhteystiedot -sivulta voit hakea muita paikallispoliisin yhteystietoja.
